Taajamien ihmisetkö vieraantuneet luonnosta? Vielä mitä.

Riihimäen seudun asukkaat vastasivat innokkaasti Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen, Suomen metsästysmuseon ja Aamuposti-lehden lokakuussa järjestämään oravakyselyyn.

Vastausten perusteella Riihimäen alueella näyttää olevan vähemmän oravia kuin ennen. 42 % vastaajista ilmoitti oravien määrän vähentyneen, 21 % lisääntyneen. 37 % mielestä oravien määrä on pysynyt ennallaan.

Kyselyyn vastasi yli 200 oravien ystävää. Kyselyn suosio kertoo siitä, että oravien seuraaminen tuottaa ihmisille mielihyvää. Monella oli tarkat tiedot vuosienkin takaa, ja oravaperheiden jäsenille oli annettu jopa nimiä. Ja mikäpä on seuratessa kotipihan oravien hännän heilutusta ja ääntelyä – naksutus on oravan tapa sanoa kova sana harakalle tai kissalle.

Riemastuttavia tarinoita

Kyselyyn vastanneet kertoivat oravista riemastuttavia tarinoita. Milloin on orava käynyt viemässä pihasta nuken villaisen kaulahuivin vauhdilla puuhun, ruokintapaikalla tarjottuja fleece-kankaan paloja pesäänsä, milloin taas saalistellut talipalloja, vaikka on samalla pitänyt roikkua takajaloista oksalla pää alaspäin. Orava oli myös tehnyt välikattoihin talvipesiä ja tutkimusretkiä ihmisasumusten sisään.

Oravia yritettiin myös auttaa monin tavoin. Yksi vastaaja kertoi ottaneensa kuusi oravanpoikasta hoivaansa, kun pihakuusi kaadettiin, ja siinä olikin oravanpesä. Oravaemo juoksi paniikissa auton alle, mutta poikaset otettiin hoitoon asuntovaunuun.

Kuuden oravavauvan hoito oli täysipäiväinen työ. Kaksi heikointa menehtyivät varsin pian, mutta neljä muuta kasvoivat kovaa vauhtia ja ne siirrettiin ulkohäkkiin. Siellä ne nukkuivat vanhassa karvalakissa. Lopulta kaikki neljä lähtivät maailmalle.

Arvostetaan oravia ja muuta luontoa!

Viime vuonna kuusen kehno siemensato ja kova talvi olivat liikaa oraville. Riistan talvilaskennoissa oravan jälkiä nähtiin kolmannes vähemmän kuin normaalisti.

Myös metsien pirstoutuminen on vähentänyt oravien määrää. Jos vanhat kuusikot kaadetaan, oravanpojilla on huonot ennusteet löytää uusia asuinsijoja. Taajamissa oravat pärjännevätkin paremmin kuin metsissämme. Toivottavasti oravakysely innosti havainnoimaan, auttamaan ja toivon mukaan myös arvostamaan muutakin luontoa lähellämme.

Oravat kiehtoivat jo aikanaan Aleksis Kiveä, jonka Oravan laulu on päässyt kokoomateoksissa rakastetuimpien runojen joukkoon, ja alkaa näin:

 

“Makeasti oravainen

Makaa sammalhuoneessansa;

Sinnepä ei Hallin hammas

Eikä metsämiehen ansa

Ehtineet milloinkaan.”

 

Tarja Heikkonen, Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja, Riihimäki